Helsingin kaupungin energiayhtiö Helen ilmoitti loppuvuodesta, että se sulkee kivihiilellä toimivan Salmisaaren sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen (CHP) etuajassa, vuonna 2024. Hanasaaren vastaava CHP-laitos suljetaan jo ensi vuoden aikana. Laitosten nopeutetun sulkemisen taustalla on alati kiristyvä ilmastopolitiikka – mm. kohonneet päästöoikeuksien hinnat.
Ilmaston näkökulmasta hiilivoimalaitosten sulkeminen on tietysti hieno asia. Olen silti suhtautunut aavistuksen skeptisesti siihen, että Helen pystyisi korvaamaan hiilen kestävillä ja päästöttömillä tuotantomuodoilla ilman, että bioenergian käyttöä merkittävästi lisätään. Kaupungin strategiassakin todetaan yksiselitteisesti, ettei ”Helsinki ei tee enää uusia investointipäätöksiä bioenergialaitoksista”. Ukrainan sota ja Venäjän vastaiset pakotteet ovat muuttaneet tilannetta kertaluokkaa vaikeammaksi.
Kaasun saatavuus on ongelma
80 prosenttia Helenin käyttämistä energialähteistä on fossiilisia. Siitä noin puolet on kivihiiltä puhtaampaa maakaasua (osuudet vaihtelevat vuosittain). Ymmärtääkseni nopeutettu kivihiilestä luopuminen tukeutuisi kaasun ja bioenergian lisääntyvään käyttöön sekä lämpöpumppukapasiteetin kasvattamiseen.[i]
Ukrainan sodan myötä maakaasusta on muodostunut yhtälöön ilmeinen ongelma. Vaikka Helen kykenisi pitämään maakaasun käytön nykytasolla, kaasun riittävä saatavuus ja hinta tulevina vuosina on epävarmaa koska Suomi on tuonut valtaosan käyttämästään maakaasusta Venäjältä. Kaasun käyttö on puolestaan jakautunut karkeasti niin, että kaasusta puolet on käytetty teollisuudessa (mm. kemianteollisuus ja polttoaineiden jalostus) ja puolet sähkön- ja lämmöntuotannossa – lähinnä etelän suuremmissa kaupungeissa.
Ukrainan sodan ja Venäjän toteuttamien sotarikosten vuoksi on vain ajan kysymys koska lopetamme kaiken energiatuonnin Venäjältä. Öljyn ja kivihiilen korvaaminen on verrattain helppoa koska niiden kuljettamiseen ei tarvita yhtä kehittynyttä infraa kuin maakaasulle (mm. paineistetut putket, LNG-terminaalit…). Suomeen voidaan tuoda nesteytettyä kaasua maailmalta ja putkikaasua Virosta, mutta kapasiteettimme ei riitä kattamaan koko maan tarpeita. On kestämätön tilanne, jos Helen joutuu kilpailemaan rajallisista kaasutoimituksista teollisuuden kanssa. On ilmiselvää, että kriisitilanteessa pääkaupungin lämmitys olisi asetettava etusijalle, mutta kaasun hankintahinnat ovat muutenkin nousussa ja asukkaat kärsivät jo nyt kohonneista lämmityskuluista.
Salmisaaren voimalaitoksen sulkemista on siirrettävä
Maakaasuvoimaloissa voidaan polttaa myös öljyä, mutta siinä ei ole päästöjen näkökulmasta oleellista eroa kivihiilen verrattuna. Hintaero voi sen sijaan olla hyvinkin suuri (yleensä kivihiilen eduksi).
Salmisaaren CHP-laitosten käyttöiän pidentäminen muutamalla vuodella ei ole teknisesti ongelma edes ilmaston kannalta. Täytyy vain ymmärtää, miten päästökauppajärjestelmä toimii. Lyhyesti, päästökaupassa markkinoille lasketaan päästöoikeuksia, joita teollisuus ja energiantuottajat joutuvat hankkimaan vastaamaan tuotannostaan aiheutuvia päästöjä. Päästöoikeuksien määrä markkinoilla on vakio – se tarkoittaa sitä, että jos Helen ei käytä päästöoikeuksia, joku muu käyttää ne. Päästöt vähenevät koska markkinoille lasketaan joka vuosi kutistuva määrä päästöoikeuksia.
Joku voisi kysyä miksi Helen on sitten pyrkinyt eroon hiilestä nopeutetussa aikataulussa, jos sillä ei ole vaikutusta EU:n kokonaispäästöihin. Minusta nopeutetulle aikataululle on monia hyviä perusteluita, jos se pystytään tekemään hallitusti. Nopeutetun siirtymän myötä Suomessa voidaan esimerkiksi kehittää teknologiaa, joista voi vihreän siirtymän edetessä tulla merkittäviä vientituotteita (ja kotimaisia työpaikkoja). Äärimmäisen lupaava esimerkki tällaisesta teknologiasta on Suomessa parhaillaan kehitettävä kaukolämmön tuotantoon soveltuva pienydinvoimala.
Akuutti ongelma on aika. En pidä mahdollisena, että Helen kykenee nykytilanteessa korvaamaan kivihiiltä niin etteivät lämmityskustannukset karkaisi käsistä ja huoltovarmuus vaarantuisi. Näistä syistä johtuen päätös Salmisaaren aikaistetusta sulkemisesta tulisi perua. Päätös on tehtävä nopeasti, sillä laitoksen sujuva ja turvallinen käyttö vaatii riittävän määrän ammattimaista henkilöstöä, joiden tulevaisuus yhtiön sisällä on tällä hetkellä epävarmaa.
Milloin laitos tulisi sitten sulkea? Luonteva takaraja olisi mielestäni vuosi 2029, jolloin kivihiilen käyttö energiantuotannossa tulisi nykylain puitteissa lopettaa muutoinkin. Viiden vuoden lisäaika antaisi Helenille aikaa ja liikkumavaraa tehdä kaupungin energiahuollon kannalta ratkaisuja, jotka sopivat Ukrainan sodan myötä muuttuneeseen maailmantilanteeseen.
(Teen lähiaikoina tälle kirjoitukselle jatko-osan, jossa hahmottelen mitä tässä tilanteessa pitäisi tehdä)
[i] Monet ovat kysyneet miksi hiiltä ja kaasua ei korvata tuulivoimalla. Tuulivoimalla tuotetaan sähköä, jonka voi toki muuttaa sähkövastuksin kaukolämmöksi. Mikäli sähkövastuksia päätettäisiin rakentaa, olisi sähkön käyttäminen lämmitykseen erittäin kallista (siksi käytetään yleensä lämpöpumppuja). Tuulivoiman ongelma on myös sen vaihtelevuus – vuoden kylmimmät päivät ovat usein vähätuulisia, vaikka talvella tuuleekin keskimäärin enemmän kuin kesäisin.